Perkkaan kappeli on yksi Leppävaaran alueen hienoimmista rakennuksista, ja monille myös tuntemattomimmista. Kappeli toimitti aikanaan Leppävaaran kirkon roolia, kunnes uusi kirkko rakennettiin radan pohjoispuolelle.

Etualalla kappeli, tuossa taaempana kehän varren toimistorakennuksia.

Tapuli ja lintu.

Kävin täällä onnellisten tähtien alla. Paitsi että oli lämmin kesäinen alkuilta. Pyöräilin kotimatkalla tästä ohi, ja kävin katsomassa pääseekö sisälle. Ei päässyt heti. Vaan puolen tunnin kuluttua starttasi seurakunnan kesäjuhla jossa sai mehua ja makkaraa, sekä bonuksena lettua kermavaahdolla. Liityin sitten seuraan, ja kuvien lisäksi sai mahan täyteen.

Katto on komea.

Finnon kartano löytyi aikanaan Espoosta, silloisen Jorvaksentien varrelta. Nykyään samalla paikalla on monien lähteiden mukaan Bauhausin myymälä, itse sanoisin, että sekä Bauhaus että Plantagen ovat kartanon alueella, ja uuden päärakennuksen päältä menee miltei Länsiväylän ramppi. Tässä vanha kartano 1960 ja -70 -lukujen taitteen tienoilla. 

Kuvan ovat pääosin Finnan arkistoista. Laitan kuvan perään sulkuihin kuvaajan. Ensimmäinen kuva oli Valokuvausliike Knupfer&Öhmanin.

Tässä uusi kartano kuvattuna 1981 (Matti Huuhka). Samassa pihapiirissä oli siis - kuten tyypillistä oli - runsaasti eri ikäisiä rakennuksia. Tässä uudessa kartanossa oli muuten aika paljon samaa kuin parin kilometrin päästä löytyvästä Matinkylän kartanosta. 

Tässsä Heino Parkkarin ilmakuva vuodelta 1958. Tämä kuva on etelän suunnasta kuvattu. Vasemmalla, kartanon länsipuolella, menee pieni maantie ja isompi Jorvaksentie on hieman pohjoisemmassa. Menisi vasemmalta oikealle, jos kuvassa näkyisin. (Huom! Korjasin sanamuotoa, kun selveni missä kohden rakennukset olivat.)

Tein videon siitä, missä kohden kartano on sijainnut. Päällekkäin ovat vuoden 1958 ja 2018 kartat.

Tässä on kartanon vanha päärakennus ja portti (Kenji Rinno 1970). Tämä kuvasuunta on vastakkainen ilmakuvaan verrattuna.

Tässä on sitten hieman kauempaa, sillä esimerkiksi oikealla oleva lato ei näy ilmakuvassa. Tämä on uskoakseni otettu sen tien varresta joka ilmakuvassa näkyi vasemmassa reunassa. Vanha kartano on kuvassa oikealla takana. (Kenji Rinno 1970)

Vaan tässäpä kuvassa näkyvät myös nuo muut rakennukset.  Sanoisin, että yllä ollut ilmakuva on otettu siten, että tuo vasemmalla oleva lato jäi ilmakuvassa niukasti kuvan vasemman reunan ulkopuolelle. Siksi nuo talousrakennukset eivät näy ilmakuvassa, kun rajautuvat juuri pois. (Kenji Rinno 1970)

Tässä samaa vielä yhdestä kulmasta. Taustalla ollut navetta on ollut iso ja hyvässä kunnossa. (Kenji Rinno 1970)

Tässä uusi päärakennus (Valokuvausliike Knupfer&Öhmanin 1968-72). Minulla ei ole kotona "Espoon kadonneita kartanoita" -kirjaa (jonka teon myötä Espoon kaupunginmuseo on avannut näitä kuviaan). Kirjastossa sitä kyllä olen lukenut, mutta pitää jollain aikataululla tarkistaa muutamia taustatietoja.

Mutta kuitenkin. Uusi kartano rakennettiin metsän reunaan vanhan kartanon "taakse" aika lähelle nykyisen Finnoontien linjausta. Nykyisellään kartano olisi joko osa tai lähes kokonaan Plantagenin rakennuksen sisällä.

Tässä kuvassa näkee jo paremmin sijainnin suhteessa nykyiseen (Matti Huuhka 1981). Etualalla on Länsiväylä.. Länsiväylän liittymästä pääsi Finnontielle, ja kartano on jäänyt siihen taakse.

Finnasta löytyi myös yksi kuva sisätiloista. Vuonna 1975 kartano oli käsittääkseni jo tyhjä, ja alkoi rapistumaan. Tässä on sohva kartanon sisätiloissa kuvattuna. (Riitta Paavonen 1975)

Ja hella ja siis keittiötä.

Espoon Kiltakalliolla, kivenheiton päässä Espoon keskuksesta, oli 1920-40 -luvuilla ilmavalvontatorni, joka oli kovassa käytössä etenkin toisen maailmansodan aikaan. Päälle vuosikymmenen olen miettinyt miten ihmeessä Kiltakalliolta on otettu komeita maisemakuvia ilman, että puut ovat olleet tieltä. Kunnes oivalsin, että tornista. Tämä kuva on Espoon kaupunginmuseon mukaan 1920-luvulta.

Ilmavanvontalotta Lisette Ahlfors työn touhussa vuonna 1940. Suoraan edessä kulkee vasemmalta oikealle junarata. Vasemmalla näkyy mielestäni Kannusillanmäki, keskellä rautatieasema ja oikealla oleva mäki on Keski-Espoon urheilupuiston vieressä oleva mäki jonka edessä on Dahlin tila. Jos Espoon keskuksen historia kiinnostaa, kannattaa tutustua näiltä sivuilta löytyvään kokonaisuuteen Espoon keskuksen historia.

Tässä on Lisette Schönforsin kuva vuodelta 1940. Kaikki vanhat kuvat ovat Finnasta ja Espoon kaupunginmuseon arkistoista.

Tässä on sama paikka, Kiltakallion korkein kohta. Huomatkaa muuten, että korkeita puita tässä lähellä ei ole. Kun on karua kalliota ja tämä alue on pidetty siistinä, niin paljoa puustoa ei ole päässyt vielä ympärille kasvamaan.

Kallion laelta löytyy myös jälkiä menneestä. Tämä rautapalkki on ollut pitämässä tuota ilmavalvontatornia paikoillaan.

Tässä on kuva toiselta puolelta asemaa, kuvattuna Säästöpankinmäeltä (nykyisin Kannusillanmäki, eri termejä löytyy) vuonna 1940. Edessä on Lindholmin saha, ja tuolla takana näkyy ilmavalvontatorni.

Kun edellistä kuvaa hieman zoomaa ja säätää värejä, niin ilmavanvontatorni näkyy tuolla jo selvästi. Ei ihme, että sieltä on saanut hienoja kuvia eri suuntiin.

Millaisia kuvia sitten tornista sai. Vaikka tämänkaltaisia. Kuvassa neuvostoliittolainen kevyspommikone kevättalvella 1940. Tämä kuva on mahdollisesti Kiltakalliosta etelään Suvelan suuntaan. Ainakaan Espoon asemansuunta tuossa ei ole edessä.

Lopetetaan tyylillä. Kuvassa Lisette Ahlfors vuonna 1940.

Espoon Mankkaalla oli turvepehkutehdas, Turvepehku Oy - Esbo Torfströ Ab. Turvepehkutehtaan toiminta alkoi vuonna 1910, ja loppui runsaat 50 vuotta myöhemmin. Tässä Espoon kaupunginmuseon kuvassa Kilon FBK marssii tehdasrakennuksen edestä jossain vaiheessa 1930-lukua.

Tässä on kuva tehtaan alueelta ja suolta vuodelta 1959 sekä nyt (kartat.espoo.fi). 

Raiteet Kilon asemalle

Lisää aiheesta:

- Mankkaan uutisia 2/2017 (Mankkaa-seuran lehti): viimeisellä sivulla on artikkeli Turvesuosta. 

Tammikuun viides päivä vuonna 1944 Espoonlahdessa rysähti. Saksalainen JU-52 sairaskuljetuskone pakkolaskun Espoonlahteen, Klobbenin saaren ulkopuolelle. Miehistö pääsi pelastautumaan, sillä kone kesti jäällä jonkun aikaa tasojen varassa.

Tässä on tarkempi kuva koneesta. Siipi on etualalla, se pistää vielä esiin jo jäätyvän veden alta. Koneen takana on jotain varmaan onnettomuuden yhteydessä irronnutta rojua.

Tässä on toinen kuva josta näkyy myös vastarantaa.

Nämä kuvat ovat SA-Kuvien arkistoista. Käsittelin hieman tummuutta, ja paria kuvaa olen zoomannut. Mutta missä kohden tämä kone täsmälleen on mereen tippunut. Alkuun en ollut varma asiasta, joten päättelin seuraavia.

Ensimmäinen huomionarvoinen kohta on molemmissa kuvissa näkyvä pieni saari. Tuossa keskellä näkyy pieni rakennus, varmaankin tupa. Siitä vasemmalle on tai ei ole pieni sauna tai laituri.  Saaren oikeassa yläreunassa on kenties - ja vain kenties - mantereelle tai isompaan saareen vievä silta. 

Jälkimmäisessä kuvassa näkyy taustalla valkoinen rakennus, joka ei ole ihan kalastusmaja. Joko kartano tai tuntuvankokoinen huvila lienee kyseessä. Sitten seuraa intensiivinen karttojen tuijottelu.

Kolmas tunniste on se, että kyseessä on lahdenpoukama jossa on pieni saari niemen kärjessä. Ilmansuunnat eivät kuvasta paljastu, vaikkakin huomaan ajattelevani että kuvat olisivat etelästä pohjoiseen. Mutta kyse voi olla sekä Espoon itäisestä että Kirkkonummen läntisestä rannasta, teoriassa jopa jonkin saaren rannoista. Tosin kuvan sijainniksi on merkitty Espoo, eli todennäköisemmin kyseessä on tosiaan Espoon puoli rantaa.

Pikaisella kartan selaamisella löysin muutaman vaihtoehtoisen sijainnin, joista Klobben osoittautui paikkansapitäväksi.

Klobben on nykyään niemi, mutta aikoinaan se oli kyllä saari. Kartta on vuodelta 1958, Espoon karttapalveluista.

Kuvien valkean talon kohdalla on tummalla merkittyä aluetta (eli asutusta). Noilla main sijaitsi jo tuolloin Villa Larsvik, kaksikerroksinen funkkistyylinen huvila. 

Päivitän tätä sarjaa jos saan lisää materiaalia. Löytyykö tästä kuvia jostain kotialbumista, tai onko asiasta perimätietoa? Olisin kovin kiitollinen lisätiedoista.

Tervetuloa aikamatkalle Espoon Tuomarilaan. Tuomarilan Elanto avasi ovensa heinäkuun 25. päivä vuonna 1950. Sen kunniaksi paikan päälle on lähetetty ammattikuvaaja. Kiitos Helsingin kaupunginmuseon tarjoaman kuvamateriaalin pääsen asian pariin.

Sisällä oli tietty fiiniä. Tosin fiini taitaa olla väärä sana, koska Tuomarila oli suomenkielisen työväen asuinalue. Myymälä oli silloisten mittaipuiden mukaan varsin iso. Kyseessä oli oikeastaan muutama vierekkäinen kauppa: liha-, maito- ja sekatavarakauppa.

Tässä Tuomarilantien raittiä lännestä itäänpäin, jos tulkitsee ilmansuuntia löyhästi. Raitin oikealla puolella on Erikssonin Alfa-kauppa 1930-luvulla.

Tässä sama raitti 1980-luvun alkupuolilta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen arkistosta. Elanto oli vielä toiminnassa. Täydennän tätä kokonaisuutta jollain aikatauluilla jälkeen-kuvilla.

Espoon Mikkelästä, Vanhan kuninkaantien varrelta, löytyy sympaattinen, sammaloitunut kallioalue. Vaan paikalla on myös historiansa: aikoinaan tämä on ollut hirttopaikka, ja myöhemmin samalla paikalla tai ainakin täällä lähettyvillä on ollut tanssilava.

Hesarissa kirjoitettin viime vuonna, että Muuralan hirttopaikan tarkka sijainti ei ole tiedossa. No on se, se on jopa Kuninkaantien varren opaskyltissä mainittu. Isoisä mainitsi aina tästä ohiajaessa, että tuossa on se hirttopaikka jossa oli tanssilava. Tuon kun kuulee muutaman sata kertaa, niin kyllä sen yksinkertaisempikin lapsenlapsi omaksuu.

Mitään jälkiä täällä ei ole, ei hirttopaikasta eikä tanssilavasta. Nämä kuvat ovat lokakuulta 2019. Oli kaunis syyspäivä.

"Suomessa mestattiin ja hirtettiin aihetta tutkineen Mikko Moilasen arvion mukaan vuosina 1625–1825 noin 2 000–2 500 ihmistä, heistä 42 prosenttia naisia."Tarkempaa tietoa selvityksestä löyty YLEn sivuilta. Muuralan hirttopaikka on siis ollut yksi näistä mestauspaikoista, Espoon keskuksen ja Kauklahden asutuksen välissä mutta hieman sivussa, ja kuitenkin Kuninkaantien varrella.

Radan suuntaan mennessä metsässä on polkuja.

Missä kohden sitten täsmälleen ollaan? Tässä on (uskoakseni) sisääntulo Ison maantien (aiemmin Vanha Kuninkaantie) suuntaan. Metsässä on pieni rakonen, ja maa on aika kovaa tässä kohden. Tässä kohden ollaan osoitteiden Iso maantie 18 ja Sirukuja välissä.

Tässä on sama tien suunnasta kuvattuna.

Espoon Suvisaaristossa, Bergön rinteellä, oli aikoinaan hyppyrimäki. Mäki valmistui 1959, ja oli toiminnassa vajaat kymmenen vuotta.

Vuoden 1985 Länsiväylän artikkelissa "Menneet mäet" kirjoitetaan seuraavaa:

"1959 Suvisaaren Bergön rinteeseen pystytettiin ensimmäinen "kunnollinen" mäki. Tarkootyöna rakennettiin korkea torsi, ja myöhemmin puinen alamäki ja pieni mökki. Tästä Skärgårdens Vännerin nuoret aloittivat kymmenisen vuotta kestäneen mäkihyppyharrastuksensa. Noin parikymmentä hyppääjää kävi hyppäämässä Bergön mäessä."

Mäki paloi 1960-luvun puolessa välissä. Mäessä hypittiin siis vain vajaat kymmenen vuotta.

Kuvassa on rinteessä sijainnut koppi, ja salskeita mäenlaskijoita. Nämä kuvat ovat muuten Espoon kaupunginmuseon arkistoista, kuvaaja tuntematon.

Tässä on kuva ylhäältä mäeltä. En ole ihan varma missä kohden mäki on sijainnut. Minun oli talvella 2020 ideana mennä lasten kanssa tuonne etsimään samaa paikkaa. Vaan Bergön alue on iso, eikä talvella tullut edes lunta. Vinkit täsmällisestä paikasta olisivat suureksi iloksi.

Vaikuttaa siltä, että tässä lasketaan jäälle. Ensimmäisen kuvan kaislat vinkkaavat myös siihen suuntaan. Silloin todennäköisin paikka olisi Bergön kaakkoisranta, ja edessä olisi Kopplornaksi kutsuttu saariryhmä. Mutta tämä on vain veikkailua.

Tässä ollaan kisoissa talvella 1964. Mäen ja hiihdon ympärille syntyi kuulemma oikein kansanjuhlia, ja Suvisaariston mittapuussa kyse oli isoista tapahtumista. Samana vuonna mäki paloi, joten viimeisiä kisoja viedään.

Tässä on Bergö Google Mapsistä. Eli näistä sijainneista suunnilleen puhutaan.

Träskändan kartano löytyy Espoon Järvenperästä. Nykyisen kartanon paikalla sijaitsi vuonna 1888 palanut vanha kartano. Kuvia nykyisestä kartanosta ja sen alueelta löytyy täältä.

Tämä kuva on tarkennus edellisestä. Kuvaaja on tuntematon, ajankohta 1880-luku. Kuva on Helsingin kaupunginmuseon.

Osa Finnan arkistoissa olevista kuvista on korkearesoluutioisia, kuten tämä kuva. Kuvasta saa hyvän kuvan millainan kartano on ollut. Kaksikerroksinen, vähän huvimajamainen. 

Tässä on kartano toisesta kulmasta. Äskeinen kuva oli otettu tästä kuvasta katsottuna oikealta. Tämä kuva on vuodelta 1880, ja sen on ottanut Reinhold Hausen.

Träskendan kartano on tunnettu Aurora Karamzinista, ja toisin päin. Tässä Karamzin perustamansa kansakoulun pihalla vuonna 1891, eli vanhan kartanon palon jälkeen.

Otetaan mukaan vielä yksi kuva 1800-luvulta. Tässä on kartanon tilanhoitajan talo koristeltuna Aurora Karamzinin syntymäpäivän kunniaksi vuonna 1992. Karamzin täytti 84 vuotta 1.8.1992.

Espoon Kivenlahdessa toimi aikoinaan Stensvikin tiilitehdas. Tehdas perustettiin 1861 ja se toimi vuoteen 1939.  Wikipedian mukaan Stensvikin tiilitehdas (eli Stensvik Tegelbruk) työllisti enimmillään 120 ihmistä ja tuotti kolmisen miljoonaa tiiltä vuodessa. Tehtaan valmistamista tiilistä on rakennettu muun muassa Uspenskin katedraali.

1930-luvun kartalla näkyy tiilitehtaan alue. Tehtaat olivat noin nykyisen Kivenlahden ostoskeskuksen tienoilla, Ihan alueen ylärajassa sijaitsee nykyään Reimarintorni. Vaalea, "pyöreähkö" alue tehdasalueen yläpuolella oli Stensvikin kartano.  Stensvikin kartanosta on näillä sivuilla laajempi esittely.

Sitten tulee kaksi hienoa kuvaa. Bruno Haga teki 1981 pienoismallin tiilitehtaasta, ja Matti Huuhka kuvasi sitä. Tämä kuvakulma on suunnilleen lännestä päin. Ihan takana on Stensvikin kartano. Sitten kuvassa on itse tiilitehdas savupiippuineen. Tehtaan edessä vasemmalla on koulurakennus tehtaan työntekijöiden lapsille. Tämä Kahvi-Kaisana tunnettu rakennus löytyy edelleen Kivenlahden keskeltä. Sen avulla hahmottaa hyvin missä mitäkin aikoinaan oli.

Alempana on sitten "latoja" tiilien kuivaamiseen, ja edessä on kolmikerroksinen työväen asuntola.

Tässä on Ville Sarmiolan tuore ilmakuva Kivenlahdesta. Kiitos käyttöluvasta. Kuvassa vasemmalla keskellä näkyy Kahvi-Kaisa, lähes samassa kulmassa kuin pienoismallissa. Tämä kuva on hieman enemmän oikealta kuin pienoismalli. Tästä näkee hyvin, että varsinainen tiilitehdas oli suunnilleen Merivalkama 1:n ja kauppakeskuksen alueella.

Tässä on sitten kuvakulma mereltä päin. Etualalla on lastauslautiru, sitten saha, ja sisämaahan mennessä "aukeavat" sitten tehtaan muut rakennukset.

Tässä on sitten toinen, upea Ville Sarmiolan kuva. Tämä kuva on huomattavasti enemmän vasemmalta kuin pienoismallin kuvakulma, mutta sama alue näkyy kuvassa. Maata on täytetty lastauslaiturin molemmillta puolin, se on sijainnut noin keskellä niemen. 

Minusta vaikuttaa siltä, että Merivalkama kulkisi täsmälleen samassa kohtaa kuin mistä reitti rantaan on mennyt. 

Tässä Liisa ja Maria Henrikson, taustalla tiilenkuivauslatoja. Tämä kuva on otettu läheltä työväen asuntoja.

Kaikki tämän esitykset kuvat ovat muuten Finnasta ja Espoon kaupunginmuseon arkistoista, ellen muuta mainitse. Kuvaajan tiedot kerron jos ne ovat tiedossa. 

Tässä on niin sanottu Iso Kasarmi, eli tehtaan työväen asuntoja. Taustalla vasemmalla näkyy tehdasaluetta ja tehtaan piippu.

Tässä on sitten Stenvikin tiilitehtaan alueen pikku kasarmi kuvattuna 1960.

Tässä on sitten "Nyströmien mökki" vuonna 1945. 

Tässä on uimari meressä tiilitehtaan edessä. Taustalla oikealla tehdas, keskellä kuivatuslatoja ja vasemmalla Iso Kasarmi. 

Tästä kuvasta yritän ottaa ennen-jälkeen kuvaparin, kalliot kun ovat koskemattomia ja täsmälleen sama paikka on löydettävissä. Puoliso suostui menemään mereen, mutta kuulemma "pitää olla lämmintä". Eli palataan asiaan heinäkuussa.

Tehtaalta rannan lastauslaiturille vei kapearaiteinen raide. Tämä kuva on 1930-luvulta.

Tässä on sitten kuljetuskärry vuonna 1943. On muuten hieno kuva.

Tässä myös porukka laiturilla, 1930-luvulla.

Tässä on tiilenkärrääjiä työssään vuonna 1912.

Tiilenlastaajia kuivatusladon edustalla jossain vaiheessa 1930-lukua.

Kaikki loppuu aikanaan. Tässä puretaan tiilitehdasta 1955.

Tässä on laiturin alue vuonna 1989 (kuva Pentti Aalto). Tähän on rakennettu myöhemmin kerrostaloja ja rantaraitti. Otan tästäkin ennen-jälkeen -kuvaparin ensi kesänä.

Tähän kuvaan on hyvä lopettaa. Työntekijä taustallaan tiilitehdas, 1930-luvulla.

Kuninkaantien varrella, Kauklahden ja Espoon keskuksen välissä, toimi vuodesta 1912 vuoteen 1958 Kauklahden suomenkielinen kansakoulu. Myöhemmin rakennuksessa toimi päiväsairaala ja päiväkoti. Kaunis rakennus paloi vuonna 2012.

Tämä kuva on Teuvo Kanervan ja se on väliltä 1966-1983 (Espoon kaupunginmuseon arkisto). Rakennuksen yläkerrassa on ollut asuntoja.

Tässä on likimain sama kuvakulma. Kuva Knüpfer & Öhman, vuodelta 1968.

Espoon perinneseuran sivuilta löytyy kattava katsaus koulun historiaan.

Tässä on kartta alueesta vuonna 1945. Oikealla ylhäällä on Espoon keskus, vasemmalla alhaalla Kauklahti. Pellon koulu oli likimain puolessa välissä, radan pohjoispuolella. Kartalla siinä on merkintä KK. Muutoinkin tämä on jännää aluetta. Vierestä on kuljettu Kuninkaantietä vuosisatoja, ja parinsadan metrin päässä sijaitsi aikanaan Muuralan mestauspaikka.

Koulu sijaitsi alunperin vaihtelevissa taloissa Kauklahdessa. Lopulta paikaksi valikoitui noin puoliväli Kauklahden ja Espoon kirkonkylän välillä. Oppilaita tulisi siis molemmista suunnista. Miinuspuolella aika harvalle koulu oli ihan lähellä, kuten tuosta kartasta näkyy. Ehkä 40-luvulla koulun kohdalle tuli junaseisake "Pelto", joka poistui käytöstä muistaakseni 1990-luvulla.

Tässä on luokkakuva väliltä 1912-1926. Kuvaaja tuntematon, Espoon kaupunginmuseon arkisto. Iloisia lapsia.

Tässä toinen potretti samalta ajalta.

Kauklahden koulujen historiasta olen tehnyt suppean kokonaisuuden verkkoon jo kymmenisen vuotta sitten.

Sotien aikaan koulu oli käsittääkseni ainakin osin muussa käytössä. Tässä keittiölottia tikapuilla vuonna 1940. Koulutoiminta on kuitenkin jatkunut lähes katkotta sotien ajan.

Sekä sotilaita rappusilla, samana vuonna. Voi olla, että kuvat ovat samalta kertaa. Tikapuutkin ovat samat,

Onkohan muuten täällä ollut sotilaita lähialueilta. Voisikohan joku edellisen kuvan lapsista istua tässä paria vuosikymmentä myöhemmin?

Millaista tällä paikalla oli vuonna 2017?

Vuonna 2017 elokuun lopussa oli hieno sää. Olin Espoo päivänä kuvausretkellä eri puolilla Espoon keskusta ja Kauklahtea. Samalla kertaa kävin myös Pellossa.

Tässä on kuva Vanhan Maantien varrelta, mäkeä ylöspäin. Koulu oli aikanaan tämän mäen päällä, oikealla puolella.

Muun muassa tämä rakennus oli säästynyt tulipalolta. Rakennus oli palvelullut päiväkodin varmaankin juhlatilana ja leluvarastona, siellä oli edelleen runsaasti leluja. Talon takana on muuten ollut huussi, luultavasti koulun käyttöä varten. Tai ainakin siellä oli useita pönttöjä vierekkäin.

Mäen päällä oikealla oli rakennuksen paikka. Rauniot oli viety pois, muutamia kivijalan kiviä oli vielä jäljellä. Taustalla näkyy saunarakennus.

Tämä kuva on uskoakseni aika läheltä sitä kulmaa, mistä nuo alun kuvat ovat. Portaat olivat oikealle "alamäkeenpäin", ja värillisessä kuvassa 1960-luvun lopulla näkyi myös vastaavia istutuksia etualalla.

Jos joltakulta löytyy kuvia täältä, olisin kovin kiitollinen jos saisin niillä täydentää kokonaisuutta. Etenkin sisäkuvat olisivat upea juttu!

Yksi Espoon hienoimmista, kokonaisuutena säilyneistä miljöistä, on Finnsin kansakoulun eli Finns folkhögskolanin alue. Kauklahden pohjoispuolelta löytyvä oppilaitoskokonaisuus on säilynyt samanlaisena runsaat sata vuotta.

Finnsin historia lähti liikkeelle tästä rakennuksesta. Kuninkaantien varrella sijainnut kestikievari jäi tyhjilleen, ja vuonna 1891  Espoon kartanon omistjat Arthur ja Bertha Myrbergin lahjoitettivat kestikievarirakennuksen kansanopiston tiloiksi.

Runsas viisi vuotta myöhemmin, 1897, valmistui keltainen opistotalo, uusi päärakennus. Taustalla näkyy muuten 1980-luvun mukavan huomaamattomat täydennysrakennukset.

Tässä opistotaloa takaa kuvattuna. Hieno on.

Pitäähän opiskelijoiden päästä jonnekin nukkumaan, joten tässä asuntola, joka valmistui 1909.

Tässä on kuva opiskelijarakennuksen takaa. Taustalla näkyy vanha kestikievari.

Ja tässä opistotalo ja vanha kievari. Yhteen kuvaan kaikkia kolmea rakennusta en saanut.

Vanhoja kuvia Finnsin alueelta

Tässä on oppilaitoksen piha vuonna 1914. Taustalla kestikievari, tie menee oikealta Finnsin ohi. Ja luonnollisesti pihalla pelataan jalkapalloa.

Tässä on toinen kuva vuodelta 1914. Etualalla on opiskelijoiden asuntola, Kuninkaantie menee sen vierestä vasemmalla. Tämä kuva on oletettavasti opiston tornista, josta näkyy varsin kauas. Tämä kuva on minulla korkealla ennen-jälkeen -listallani, eli aion neuvotella itseni ja kamerani torniin ottamaan tästä kuvasta uuden version.

Tässä on kuva Finnsin sisustuksesta, edellenkin vuodelta 1914.. En tiedä mistä rakennuksesta on kyse, mutta vaikkaisin tuota uutta opistontaloa. 

Tähän kuvaan on hyvä lopettaa. Alue siirtyi vuonna 2011 Omnian omistukseen. Omnian sivuilta löytyy lisää tietoa nykyisestä toiminnasta, tiloja voi muun muassa vuokrata kokouskäyttöön. Voipa alueella yöpyäkin.

Iivisniemen kartano, joka tunnettiin myös nimellä Ivisnäsin kartano, löytyi Espoon Kaitaalta. Kartano purettiin 1970-luvulla Iivisniemen asuinalueen tieltä.

Tämä kuva on ainut kartanosta löytämäni. Sen on ottanut Kenji ja Soile Rinno vuonna 1970.

Mutta missä Iivisniemen kartano sijaitsi. Tässä on kartta vuodelta 1939. Oikealla alhaalla on Rulludden. Hannusjärvi on keskellä vasemmalla, ja siitä tuollaiset vajaa kilometri itään näkyy Ivisnäsin kartano. Kartano on pohjoisemmassa, kai itsutusten keskellä. Kartanon talousrakennukset ovat etelän puolella.

Sitten kartta vuodelta 1960. Osa pelloista ja metsistä on muuttunut pientaloalueiksi. Hannusjärven lounaspuolella on uusi asuinalue, samoin etelässä Kaitaan suunnassa. Alue tunnetaan nykyään nimellä Kaitamäki.

Vuoden 1975 kartassa muutos näkyy jo selkeästi. Kartano on purettu, ja tilalle on tullut Iivisniemen kerrostaloalue. Nämä kartat ovat varsin tarkasti samalla rajauksella. Iivisniemen kartano sijaitsi suurinpiirtein nykyisen Kaitaan lukion ja päiväkodin kohdalla, kerrostaloalueen itäpuolella.

Enempää aineistoa en ole - vielä - Iivisniemen kartanosta onnistunut löytämään. Sattuuko sinulla olemaan kuvia kartanosta tai sen alueesta (joita saisi tässä yhteydessä käyttää)? Olisin hyvin, hyvin kiinnostunut.

Oittaalla, uimarannan vieressä, toimi vuosikymmenien ajan vesiliukumäki. Siellä itsekin vietin aikaani 1980-luvulla. Keskellä oli suora ja vaihdikas mäki, ja reunoilla kiemuraisemmat mäet.

Tuolla tulen itse alas vasemmanpuoleisesta mäestä, kaveri odottaa. Olen ehkä 11-vuotias, eli tämä kuva on kenties kesältä 1987.

Tässä kuvassa myös pikkuveli on mukana. Taustalla Oittaan navetta, siitä vasemmalla tuo vesiliukumäki. Tästä kuvasta yritän saada ennen-kälkeen -kuvaparin. Yritän houkutella pikkuveljen ensi kesänä mukaan Oittaalle.. Nämä kuvat ovat suvun albumeista.

Vesiliukumäki sijaitsi noin nykyisen Angry Birds -puiston paikalla. Se oli toiminnassa vielä 2010-luvun alussa. En ole varma mikä oli viimeinen kesä kun vesiliukumäki oli käytössä, mutta ainakin 2011 mäki oli vielä paikoillaa. Tämä kuva on Espoon kaupungin karttapalvelusta. kartat.espoo.fi.

Vuoden 1976 kartassa ei näy vesiliukumäkiä, muttei näy kyllä uimarantaakaan. Vesiliukumäkien puolesta perustetun addressin mukaan vesiliukumäki olisi aloittanut toimintansa 1986. Viimeinen kesä oli sitten 2011 tai 2012, eli vesiliukumäki oli käytössä noin 25 vuotta.

Kirstin tila oli yksi Espoon keskuksen alueen viidesta kantatilasta. Tila löytyi Espoon Suvelasta. Nykyisin tilan alueella sijaitsee Kirstinharju, ja sen varrella olevat kerrostalot. Tämä on Espoon kaupunginmuseon kuva, kenties vuodelta 1909. Espoon keskuksesta tosin kukaan ei satoja vuosia sitten puhunut, kyse oli Södrikin kylästä.

Tässä on Espoon kaupunginmuseon kuva noin vuodelta 1900. Tie vie ylös nykyiselle Kirstinharjulle. Mäen päällä näkyy yksikerroksinen päärakennus, ja oikealla tuo edellisessäkin kuvassa ollut lato. Tämä kuva on mäen toiselta puolelta verrattuna edelliseen kuvaan, eli ensimmäisessä näkyi päärakennus takaa ja tässä edestä.

Uusi päärakennus rakennettiin vuonna 1914. 

Espoon sivuilla lukee seuraavaa: "Tila tuli Segersvenin suvulle vuonna 1897. Se oli laajuudeltaan 80 hehtaaria, josta puolet viljeltyä. Hevosia tilalla oli 6 ja nautoja parhaimmillaan 18. Maita luovutettiin 1940-luvulla rintamamiestonteiksi ja vuonna 1965 suku möi loput 68 hehtaaria Espoon kauppalalle."

Tila siirtyi Espoon kirkon vierestä noin kilometrin päähän Kirstinharjulle isojaon aikana 1769. Vanhasta Södrikin kylästä löytyy lisää tietoa Esbo Hembygdföreningin sivuilla.

Tässä samaiset lapset ja samainen vuosi: "Kirsti ja Björkbackan rakennuksia." Tämä on asia johon minun pitää vielä perehtyä. Minun mielestäni Björkbacka löytyy Tuomarilan Kulovalkeasta, yli kilometrin päästä Kirstin tilasta. Ja se rakennettiin 1912 eli nöiden kuvien ottamisen jälkeen. Onkohan mahdollista, että Björkbacka on ollut tontti tai pieni tila jo aiemmin, ja uusi huvila on tehty kauemmas Kirstistä?

Kirstin tila kartalla

Tässä on kartta noin vuodelta 1889 (vanhatkartat.fi). Kuvassa näkyvät kaikki viisi Espoon keskuksen kantatilaa. Kirstin tila on alareunassa, Kirstinharjun länsireunassa, harjun länsipään korkeimmalla kohdalla.

Sitten hyppy vuoteen 1939. Espoon keskukseen on tullut paljon uusia taloja ja saha, ja ylipäätänsäkin radan eteläpuolelle on tullut paljon uutta. Kirstin tila on siellä missä ennenkin, mutta sen ympärille on tullut (tai on karttoihin merkitty() muutamia taloja tai pientiloja.

Kirstin tila on kahden reitin varrella. Vasemmalta tulee raitti Kiltakallion kautta. Tuo on lähess sama linja kuin nykyisellä Kiltaraitilla. Kirstin tilalta pohjoiseen kulkee Kirstinraittia alas mennyt tie, joka on nykyään kevyen liikenteen väylä Vanha Kirstintie.

Vuonna 1961 Kiltaraitti ei enää palvelut tienä, vaan Vanha Kirstintie oli reitti Suvelasta radan varteen. Kirstin tila löytyy edelleen paikoiltaan, vaikkakaan enää tilaa ei mainita kartassa.

Sitten hypätään vuoteen 1975. Kirstin tila on purettu, ja Kirstinharjun lounaisreunaan on jo rakennettu uusia kerrostaloja. Tähän aikaan pääsee kiinni kokonaisuudessani Suvela 1970- ja 80-luvuilla.

Myös tielinja on muuttunut Kirsinharjun päässä. Sen sijaan, että raitti jatkuisi etelään Kirstinharjua myötäillen, kääntyy Kirstinmäki-niminen tie jyrkästi kaakkoon. Samoin tie koukkaa lähemmäs rinnettä.

Kirstin tila 1950- ja 60-luvuilla

Tässä on Jan Backmanin hieno kuva vuodelta 1967. Kirstin tila on oikealla mäellä, edessä on lehmihaka ja kuvasta oikealla olisi varmaan sitten navetta. Kuvassa on vuonna 1914 vamistunut uusi päärakennus. Tie kulki tämän päärakennuksen edestä vasemmalta oikealla. Veikkaan, että tämä kuva on otettu noin Kirstinharju 7:n parkkipaikan paikalta, läheltä Kirstintietä. Tästä saa vielä kivan ennen-jälkeen -kuvaparin.

Tässä on tuntemattoman kuvaajan upea kuva Kirstin tilan lehmihaasta vuodelta 1966. Näyttäisi, että on jo syksyä ilmassa. Epäilen, että tässä kohden ei kuvassa ole Kirstinharjua vaan pikemminkin ostoskeskuksen suuntaan, mutten ole asiasta varma.

Tässä on kuva Espoon keskuksesta Kirstinharjun suuntaan, vuodelta 1955. Kuvaaja on tuntematon. Kirstin tila näkyy mäen laella, mielestäni auringosta oikealle.

Tämä kuva on muuten otettu Espoon Marttatalolta. Kyllä, sellainenkin on ollut. Siitä on tulossa oma kokonaisuutensa tähän Kadonnut Espoo -sarjaan.

Missä kohden Kirstin tila täsmälleen oli?

Tässä on kuva Kirstin tilasta lokakuussa 1966. Tämä kuva oli sarjan ensimmäisenä.

Suvelan ensimmäiset kerrostalot (Kirstinharju 7) rakenteilla 1971. Äskeisen kuvan lato ollaan pian purkamassa. Huomatkaa kuusi ladon edessä, oikeassa reunassa. 

Sama maisema keväällä 2003.  Kuusi on sinnitellyt paikoillaan läpi ympäristön myllerryksen Kirstinharju 7:n pihassa. Samainen kuusi valaistaan aina joulun alla.

Kun yhdistää näitä kuvia ja karttoja, niin varmasti voi sanoa, että Kirstin tilan talo oli ihan Kirstinharju 7:n edessä. Itse muuten asuin talossa muutaman vuoden vuosituhannen vaiheessa, silloin en tiennyt ladon sijainnista.

Kirstin tilan päärakennus sitten oli nykyisen Kirstinmäki-tien kohdilla hieman länsipuolella. Espoon sivuilla sanotaan, että se oli Kirstinmäki 6:n paikalla. Itse väittäisin, että pikemminkin parkkipaikkojen kuin itse talon. Jos joku vieressä asuva tämän lukee, niin onkohan metsässä parkkipaikan vieressä vielä jotain jäänteitä tilan pihapiirin reunoista?

Lindholmin saha toimi Espoon keskuksessa vuosina 1922-1984. Ruotsinkielinen nimi oli Lindholms Såg Ab. Kokonaisuuteen kuului mylly, saha, rautakauppa, paja, puusepänverstas ja sementtivalimo.. Saha levittäytyi laajalle alueelle radan eteläpuolella. Nykyisin samalla alueella sijaitsevat Espoontorin kauppakeskus sekä viereinen ns. Kelan talo.

Tämä kuva on Espoon kaupunginmuseon ja vuodelta 1933. Saharakennuksen edessä on hevosia. Tuohon aikaa tukkipuut tuotiin sahalle hevosvetoisesti.

Tämän kokonaisuuden valokuvat ovat Espoon kaupunginmuseon arkistoista (Finna.fi), paitsi yksi kuva on isäni ottama. Jos en mainitse kuvaajaa, sitä ei tiedetä.

Tässä Espoon kaupunginmuseon kuvassa väliltä 1925-35 näkyy Espoon keskus kuvattuna pohjoisesta. Vasemmalla, radan vieressä on nykyäänkin Espoon asemalta löytyvä makasiini. Sen takana, toisella puolen rataa, on suojeluskuntatalo. Siitä oikealle on sitten varsinainen saha ja sen höyläämö.

Tässä meillä on kartta Espoon keskuksesta vuodelta 1939. Punaisella näkyy tuo tielinjaus, josta äskeinenkin kuva on otettu. Radan eteläpuolella ovat vierekkäin saha ja suojeluskuntatalo.

Tämä kuva on lähes samalta paikalta kuin edellinen kuva. Radan toisella puolella, lähes rinteessä, on Muuralan sairaala, Vasemmalla näkyy ylemmässäkin kuvassa ollut höyläämö. Kuvan keskellä on niin ikään sahaan kuulunut pitkulainen rakennus, joka myöhemmin (ja kenties kuvan ottamisen aikana) toimi rautakauppana.

Kuvassa Lindholmin sahan mylly. Hevoset toiva myllylle jauhoja. Kuva lienee 1930-luvulta.

Yllä oleva kuva on radan ylikulun kohdalla. Nykyinen kävelytie kulkee suurinpiirtein samaa linjausta pitkin. Tämä kuva on siltä paikalta jossa Espoonväylä ja Kirkkojärventie nykyisin kohtaavat.

Tässä tuntemattoman kuvaajan otoksessa (väliltä 1930-50) näkyy sahan alueelle koukkaava pistoraide. Junarata helpotti puutavaran kuljettamista, Espoon keskus oli jo silloin mainioiden yhteyksien päässä.

Tässä on Lindholmin saha jossain vaiheessa 1960-lukua. Kuvaaja: Matti Huuhka.

Tässä on sahan tukkien kuorintalaitos, edelleen 1960-luvulla.

Lindholmin sahan kohdalta pääsi radan yli kahdestakin kohtaa. Lännen puolella oli Finnoontien ylikulku (josta oli kuva aiemmin), ja tässä on sitten lähellä nykyistä aseman ylikulkua sijainnut toinen ylikulku.

Tässä on saha Finnoontien takaa kuvattuna. Kuvan ottopaikalla kulkee tällä hetkellä Finnontien silta radan yli. Taustalla näkyy Kasavuori. Kuva 1960-luvulta, Kuvaaja: Matti Huuhka.

Tässä vuoden 1961 kuvassa näkyy "lautatarha" ja tukkipuuvarasto. Käytännössä alue radan ja Muuralan sairaalan välissä oli pitkälti puutavaran varastoaluetta.

Tässä kuvassa vuodelta 1968 näkyy sahan puusepänverstas ja sementtivalimo. Kuva: Knupfer&Öhman

Tämä kuva on Finnoontien varrelta. Kuvassa näkyy taustalla Espoon uusi kaupungintalo. Sahan alueella oikealla on keltainen myymälärakennus.

Tässä on kuva Espoon keskuksesta, rautatietunnelin päältä kuvattuna. Vasemmalla on muutamia omakotitaloja, jotka ovat edelleen Espoonväylän varrella. Lindholmin sahanpurutorni on ylikulun takana oikealla.

Tässä on sahan höyläämö. Rakennus palveli aiemmin Suojeluskunnantalona ja sen jälkeen Marttatalona. Tästä rakennuksesta minulla on tulossa erillinen osio Kadonnut Espoo -sarjaan.

Lindholmin sahan rautakauppa

Radan varressa oli Lindholmin sahar ratakauppa, myöhemmin K-Rauta Lindholmin saha. Keltainen myymälärakennus sijaitsi täsmälleen Kamreerintie kuuden kohdalla, nykyisen Espoontorin vieressä.

Tässä rautakaupan leluosasto.

Tässä kuva myymälästä vuodelta 1984 Kuva: Matti Huuhka

Minullakin on muistoja Lindholmin sahasta. Olen syntynyt vuonna 1975, ja muutimme Kirkkojärvelle vuonna 1981. Muistan kyllä vanhat rakennukset radan toisella puolen, mutta minulla ei ole mielikuvaa, että olisin ollut mukana esimerkiksi tuolla rautakaupassa käymässä.

Lindholmin saha palo kesällä 1977

Kuvassa Linholmin sahan vapaapalokunta ja paloauto. En tiedä oliko sahan vapaapalokunta toiminnassa vielä vuonna 1977. Mutta jos oli, niin hommia oli tarjolla.

Kesällä 1977, tarkemmin sanottuna 12.7.1977, Espoon keskuksessa roihahti. Sahalla syttyi tulipalo, ja sitä myöten koko tehtaan alue roihusi. Kuulemman mukaan toisella puolen rataa kaupungintalon henkilöstöravintolassakin oli tuskaisen kuumaa. Kuuma kesä ja kuiva sahatavara tulella on huono yhdistelmä.

Sahan alueella oli myös huoltoasema.

Tulipalot kinnostavat. Tässä kuvassa taustalla näkyy Suvelaa.

Tässä palanut rakennus tulipalon jälkeen. Paikalliset olivat ihmettelemässä tulen jälkiä.

Lindholmin sahan viimeiset vaiheet 1980-luvulla

Tässä kuvassa näkyy jo uusi Espoonväylän ylikulku. Keskellä kuvaa oleva keltainen talo on Lindholmin sahan rautakauppa.

Vuonna 1981 rakennettiin ylikulkusiltaa radan yli. Osa Lindholmin sahan rakennuksista oli palanut muutamaa vuotta aiemmin, ja loputkin purettaisiin piakkoin.

Matti Huuhka kiersi kuvaamassa tiloja käsittääkseni viimeisenä toimintavuonna vuonna 1984. Kiitos siitä. Tässä sementtivalimo, 

paja, sekä

puusepänverstas.

Tässä on kuvaa ehkä "uusista" virastotaloista vuodelta 1988. Vanhaa rautatieasemaa vastapäätä sijainneita taloja alettaisiin pian purkamaan. Taustalla Suvela.

Tässä on kuva Kannusillan väestösuojan edestä. Radan toisella puolen näkuu sahan rautakaupan pääty. Kuva on 1980-luvun puolivälistä, sukuni albumeista.

Tässä ilmakuvassa noin vuodelta 1981 Espoon keskuksen alueelta näkyy radan eteläpuolella Lindholmin sahan alue. Rakennukset olivat levittäytyneet melko pitkälle matkalle radan eteläpuolelle.

Vuonna 1991 maisema on muuttunut. Ns. Kelan talo on samassa kohden kuin Lindholmin sahan reunimmaisin rakennus aikanaan oli. Espoontori ja eteläpuolen muut rakennukset ovat aiemmin Lindholmin sahaan kuuluneella alueella. Mutta huomatkaa, että yksi sahan alueen taloista sinnittelee vielä radan varrella, tässä kuvassa Espoontorista oikealle.

Tervetuloa aikamatkalle Espoon Tuomarilaan. Tuomarilan Elanto avasi ovensa heinäkuun 25. päivä vuonna 1950. Sen kunniaksi paikan päälle on lähetetty ammattikuvaaja. Kiitos Helsingin kaupunginmuseon tarjoaman kuvamateriaalin pääsen asian pariin.

Sisällä oli tietty fiiniä. Tosin fiini taitaa olla väärä sana, koska Tuomarila oli suomenkielisen työväen asuinalue. Myymälä oli silloisten mittaipuiden mukaan varsin iso. Kyseessä oli oikeastaan muutama vierekkäinen kauppa: liha-, maito- ja sekatavarakauppa.

Tässä Tuomarilantien raittiä lännestä itäänpäin, jos tulkitsee ilmansuuntia löyhästi. Raitin oikealla puolella on Erikssonin Alfa-kauppa. Se rakennus oli kaiketi 1930-luvullta.

Ja siis Elanto toimi Tuomarilassa aiemminkin, nyt puhun uusista tiloista.

Tässä sama raitti 1980-luvun alkupuolilta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen arkistosta. Elanto oli vielä toiminnassa. Täydennän tätä kokonaisuutta jollain aikatauluilla jälkeen-kuvilla.

Lahnuksen kartano, jota myös Storgårdiksi kutsuttiin, löytyi pohjoisesta Espoosta. Kartanon vanha päärakennus paloi vuonna 1910. Sen jälkeen rakennettiin kuvassa näkyvä uusi päärakennus, jonka kaupunki purki vuonna 1973.

Yllä oleva kuva on väliltä 1968-73, sen on Espoon kaupunginmuseon arkistoista ja sen on ottanut valokuvausliike Knüpfer & Öhman.

Lahnus-Takkulanseudun omakotiyhdistyksen sivuilla on tietoa alueen historiasta, ja myös siis alueen tilojen ja kartanoiden historiasta. Storgårdin historia ulottuu 1500-luvulle asti.

Tässä on kartta Lahnuksen alueelta vuodelta 1957. Storgård on käsittääkseni isohko rakennus hieman Hars-tilan nimestä oikealle. Vasemmalla on Myllyjärvi ja alhaalla Luukinjärvi.

Hypätään ajassa taaksepäin vuoteen 1871. Lahnuksen kyln talot ovat Myllyjärven itäpuolella. Kartan oikeasta reunasta ei löydy sen ajan karttaa, joten nykypäivän kartassa näkyy oikealla ylhäällä Hotelli Korpilampi, sitten Serenan laskettelumäki ja ihan oikealla lilalla Serenan vesipuisto.

Tässä on sitten Lahnuksen kartta vuodelta 1991, eli ollaan jo kohtuu lähellä nykypäivää. Kartanon lähiympäristössä on pientaloalue. Minun tulkintani mukaan Haarssinkuja 4 ja 6 ovat aika lailla vanhan kartanon paikalla.

Tässä on ilmakuva Lahnuksesta vuodelta 1950. Mutkan tekevä tie kulkee samalla linjauksella kuin nykypäivänä, eli kyse on Storgårdinpolusta, Haarssintiestä ja Haarssinniitystä.

Kartano on kuvassa ihan keskellä. Tilan rakennukset ovat päärakennuksen itäpuolella, molemmin puolin tietä.

Tässä on kuva kartanon laitumelta. Kuva on Espoon kaupunginmuseon, ja vanhempi kuin vuodelta 1936. Kuvassa vasemmalla näkyvä Haarssin tila kun siirrettiin uudelle paikalleen sinä vuonna.

Oikealla on Storgård. Tämä kuva on otettu noin koillisen suuntaan, eli tällä paikalla on nykyisin pientaloja. 

Tässä on kuva 

Löytyykö sinulta vanhoja kuvia kartanosta tai sen rakennuksista? Espoon kaupunginmuseo ei ole (ainakaan vielä) julkaissut alueelta muuta kuin tuon yhden vanhan kuvan. Täydentäisin tätä kokonaisuutta mielelläni. Minut saa kiinni numerosta 050 544 3323 tai tony.hagerlund (at) gmail.com.

Matinkylän kartanon vanha päärakennus paloi vuonna 1947. Kartano sijaitsi ns. Mattbyn kylän paikoilla, jossa on asuttu 1500-luvulta alkaen. Tilalle rakennettiin uusi kartano, jonka kuvia löytyy täältä.

Edellinen kuva on Espoon kaupunginmuseon arkistoista, 1920-luvulta. Kaikki tämän kokonaisuuden vanhat kuvat ovat Espoon kaupunginmuseon, eikä kuvaajia tiedetä.

Tämä kuva on 1940-luvulta, ajalta ennen kartanon paloa. Sattumalta arkistoistani löytyi tälle ennen-jälkeen -kuvapari. Näitä portteja voi käydä ihailemassa vielä nykyäänkin.

Ellei kuva vääristä, niin vaikuttaa siltä, että vanha kartano sijaitsi jonkinverran lähempänä porttia kuin uusi kartano. Monissa paikoissa tosin mainitaan, että uusi kartano rakennettiin täsmälleen vanhan päälle.

Täytyihän sitä muutakin harrastaa. Tässä Matinkylän kartanon (vasemmalla) ja Storsin isäntä metsästämässä merilintuja noin vuonna 1940. Paikasta en tiedä ,mutta näyttäisi kovasti joltain Espoon aaltojen ja tuulen hiomalta saarelta. Tunnistaako joku kallionmuodot?

Tässä kuvassa on uusi Matinkylän kartano vuonna 1952. Kartano sijaitsi mäellä, ja pellot alkoivat heti kartanon takaa. Nykyinen osoite on Matinkartanontie 16, kartano löytyy ihan uuden liikenneympyrän vierestä.

Tässä meillä on kartta Matinkylän kartanon alueesta noin vuodelta 1872 (vanhatkartat.fi). Matinkylän kartanon alueen läpi kulkee tie, ja rakennukset ovat pohjois-eteläsuuntaisesta reitin varrella. Vasemmalla oleva Tallbacka muuten sijaitsee noin Ison Omenan länsipuolella, Kirjaimet llba ovat nykyisen Ison Omenan keskellä. Jos menee leffaan tai ravintoloihin, on noilla paikoilla.

Vuonna 1932 tilanne ei ole paljoa muuttunut. Kartta on yksityiskohtaisempi. Tallbacka on saanut naapureita, ja tielinja rannikolta pohjoiseen Matinkylän kartanon ohi on piirretty vahvemmalla punaisella.

1960 tilanne on jo muuttunut. Jorvaksentie kulkee yläreunasta kartan poikki ja uusi kartano on korvannut vanhat. Tallbacka on edelleen paikoillaan merkintänä kartassa. Iirislahteen on muotoitunut pientaloalue.

Sitten hypätään Espoon kaupungin karttaan ja vuoteen 2021. Iirislahti on omalla paikallaan. Urheilupuisto on tullut kartanon kaakkoipuolelle. Matinkylän kartanon päällä on katunumero 16. Kartanon länsipuolelle on kasvanut vaiheittain Matinkylän kerrostaloalue, ja Iso Omenakin on käyty rakentamassa Tallbackan paikoille.

Matinkylän historiasta löytyy tarina Matinkylä-seuran sivuilta.

Löytyykö kotoanne vanhoja kuvia Mattbyn mäeltä tai lähialueilta?

Löytyykö sinulta vanhoja kuvia Matinkylän kartanon alueelta? Jos kyllä, olen kovasti kiinnostunut. Tosin minua kiinnostavat ihan kaikki vanhat kuvat Espoosta. Minuun voi olla yhteydessä sähköpostitse (tony.hagerlund (at) gmail.com tai puhelimitse 050 544 3323).

Espoon keskuksessa, nykyisen Hotelli Kuninkaantien eteläisimmän siiven kohdalla, sijaitsi 1900-luvun alkupuolella lastenkotirakennus josta löytyy todella vähän tietoa. Se näkyy tässä 1900-luvun alkupuolen postikortissa takana oikealla. Ryhdyin asiaa selvittämään.

Vuoden 1939 kartasta löytyy suorana Espoon kirkon itäpuolelta maininta Karyll-nimisestä lastenkodista.

Tässä on zoomaus alun postikortista. Kyseessä on isohko, mansardikattoinen rakennus. Etualalla on kirkon pengerrystä, sitten Espoojoki ja taustalla vasemmalla on Kasavuori.

Tässä on kuva Villa Karyllistä väliltä 1900-1910. Kuvan on ottanut Einar Lindholm ja se on Espoon kaupunginmuseon arkistoista. 

Keski-Espoon pienkiinteistöyhdistyksen "Sitä kuusta kuuleminen" numerossa 1/2011 kerrotaan Pappilanmäen taloista:

"Vuonna 1918 perustettiin säätiö ”Barnens och ungdomens väl i Esbo”. Aloitteen tekijöinä oli muutama arvostettu rouva, jotka halusivat auttaa lapsia ja nuoria, joilla ei ollut vanhempia. Lastenkoti sijaitsi Karyllissä. Kun Espoon kunta perusti lastenkodin, jäi Karyllin lastenkoti tarpeettomaksi ja suurin osa kiinteistöstä myytiin Espoon Sähkölle."

Villa Karyll paloi toukokuussa 1968, toisaalta sivuiltani löytyy valokuvia tulipalosta.

Oma oletukseni on, että perustaessaan lastenkodin Espoo rakensi (tai otti käyttöön jokun muun) rakennuksen kävelymatkan päähän. Nimi otettiin vanhalta rakennukselta, mutta sana Villa jätettiin alusta pois.

Kristiina Alppivuoden "Espoon kasvu maalaiskunnasta kaupungiksi - sosiaalipalveluiden kehitys toiminnoittain vuosina 1929-1995" ei ole yksityiskohtaisia tietoja rakennuksista, joissa lastenkoteja toimi. Maininta kuitenkin löytyy, että  kunnan lastenkohteja olivat Björkbacka (1920–1940) ja Brobacka (1940 -1965). Toisin sanoen kartan vuoden 1939 lastenkoti tuskin oli kunnan pyörittämä.

"Kunnassa toimivia yksittäisiä lastenkoteja olivat Karyl privata barnhem, Hämäläisen lastenkoti, Diakonissalaitoksen lastenkoti ja Pelastusarmeijan lastenkoti, jotka kaikki ovat sosiaaliministeriön hyväksymiä."

Tässä on taas mainin Karyllistä. Onko mahdollista, että lastenkoti olisi muuttanut Villa Karyllistä isompiin tiloihin pysyen edelleen yksityisenä? 

Tässä on kuva Pappilasta 1930-luvulta. Löytyy kokonaisuudesta Espoon keskuksen historia. Kuvassa vasemmalla takana näkyy valkoinen tai vaalea, isohko rakennus.  

Samassa teoksessa on myös maininta, että "Sodan aikana muutettiin esimerkiksi Viipurin kaupungin lastenkoti tilapäisesti, vuosiksi 1939-1945, Espooseen." Tilapäisesti minne? Tuo noin vuoden 1939 karttaa osuu samalla ajalle. On mahdollista, että kyseessä olisi ollut tuolla hetkellä päiväkotina toiminut rakennus. Tämä selittäisi myös sen, että asiasta ei löydy mainintoja Espoon keskuksen historiaa koskevissa teoksissa.

Milloin tuo rakennus purettiin?

Hotelli Kuninkaantie valmistui vuonna 1989, mutta kyseinen rakennus purettiin kauan aiemmin.

Tässä on ilmakuva Espoon keskuksesta vuodelta 1976 (kartat.espoo.fi). Kuvassa vasemmalla ylhäällä on Espoon kirkko. Mutta kun siitä katsoo itäänpäin, niin metsän rajassa on tummahko alue. 

Tässä on zoomaus edellisestä. Keskellä kuvaa ja aukion keskellä on tumma alue, jossa näkyy suoraa linjaa. Oma oletukseni on, että lastenkoti on purettu. Piha on avoin myös rinteen puolella.

Tässä on vuoden 2015 ilmakuva samalta paikalta. Rakennus - jos se oli tuossa kohden - olisi Hotelli Kuninkaantien "mutkan" kohdalla. Koillispuolen aukea on edelleen pääosin aukea.

Tämä kokonaisuus täydentyy

Tämä on kokonaisuus, jota tulen täydentämään tulevina vuosina. Jos tiedät jotain tämän rakennuksen taustoista tai historiasta, niin ota yhteyttä! tony.hagerlund@gmail.com, 050 544 3323.