Kera on teollisuusalue ja junaseisake keskellä Espoota. Viimeisen sadan vuoden ajan alueella on ollut teollisuutta, nyt aseman ympärille suunnitellaan 5000-15 000 asukkaan asuinaluetta.
Tunnen Keran hyvin. Isoisä oli töissä Keran tehtailla, lapsuuteni mummola oli Keran tehtaiden vanha työväen asunto ja olen itsekin asunut pari vuotta Kerassa.
Tämä on tarina Keran alueen historiasta. Kokeilen toteuttaa historian yhteenkoostamista uudella tavalla: aloitan muutamalla kuvalla, ja täydennän kokonaisuutta sitä tahtia kun löydän uutta tietoa. Suhtautukaa tämän koosteen tietoihin alustavina.
Missä Kera on?
(karttapohja: Espoo.fi/kartat)l
Kun puhun Keran alueesta tarkoitan nuolen alapuolella olevaa sinisernharmaata aluetta, joka on siis nykyinen Keran teollisuusalue. Kera löytyy keskeltä Espoota. Kauniainen on ihan rajan takana, matkaa Leppävaaraan on 4-5 kilometriä.
Mitä Kerassa oli ennen teollisuutta?
Ennen 1900-lukua Keran alueella ei ole ollut käsittääkseni juuri mitään. Kyseessä oli aika lailla syrjäseutu. Seuraavaksi pätkä Keran osayleiskaava-alueen rakennusten inventointi ja arvottaminen (2013) -raportista.
Kauniainen oli vilkas kauppala runsaan kilometrin päässä lännessä. Itäänpäin mennessä vastassa oli Kilon pieni kyläkeskus ja kartano, jonka maihin Keran alue on käsittääkseni kuulunut.
Keran tehdas
Teollisuusalue alkoi muotoutua kun Kerassa aloitti Viherlaakson Kattotiili Oy (1917). Yrityksen nimi vaihtui tiiviiseen tahtiin: Viherlaakson Saviteollisuus Oy (1919), Grankullan Saviteollisuus Oy (1924) ja vuodesta 1936 alkaen Kera Oy.
Keran tehdas 1930-luvulla.
Tässä vaiheessa Keran nimi ei ollut Kera, vaan alueesta puhuttiin osana Kiloa. Kera on nytkin osa Kilon kaupunginosaa, ja esimerkiksi historiikissään vuonna 1967 AGA kirjoittaa Kilon tehtaista.
Karamalmin topografinen kartta 1930-luvulla. Vasemmalla ylhäällä on Viherlaakso, oikealla ylhäällä nykyään Kuninkaistentienä tunnettu katu, jonka varressa oli muutamia tiloja. Keran asemantienoo oli niittyä, poislukien savitehdas. Lähin asutus oli Kauniaisten puolella, jossa oli myös muutamia Keran tehtaiden työväen asuntoja.
Keran tehdas kasvoi, ja pitkällisen painostuksen jälkeen Keran seisake avattiin 1940-luvulla. Aseman nimeksi tuli Kera, joka on kaiketi ensimmäinen kerta kun Kera tulee "viralliseksi" nimeksi.
Keran tehdäs vuoden 1939 muutosten jälkeen,. Tehdas on saanut ympärilleen laajennuksia.
Kera Oy vuonna 1945.
Sitten hieman harvinaisempi kuva kaupunginmuseon arkistoista. En tiedä kuvausajankohtaa, mutta veikkaan että 50-luvusta on kyse.
Keramiikkatehtaan vieressä oli savea, joten sitä nostettiin ja käytettiin. Niinpä alueelle muodostui kaksi erillistä allasta, käytännössä lampia. Tässä isommassa altaassa myös uitiin. Toinen, pienempi allas oli noin nykyisen Algolin kohdalla, ja siinä ei syystä tai toisesta uitu. Nämä tiedot siis suvun perimätietona julkisesti jaettakoon.
Nämä altaat olivat muuten jyrkkäreunaisia. Savea oli nostettu oikein urakalla, joten noin metrin jälkeen jalat eivät kuulemma ylittäneet pohjaan.
AGAn pääkonttori ja tehtaat
(AGA ja Keran asemanseutu vuonna 1966. Kuva: Oy AGA Ab:n historia 1917-1967.)
Kuvassa edessä ovat 1960-luvulla valmistuneet AGA:n tehtaat (vasemmalla) hitsausopisto sekä päärakennus. Taustalla myös Keran tehdas. Junaseisake jää hieman kuvan ulkopuolelle.
AGA toimi Kerassa 1990-luvulle, jonka jälkeen tehdastoiminta muutti Riihimäelle. AGAn pääkonttori on Leppävaarassa.
Hylätty liikennepuisto
Karamalmista, Keran juna-aseman läheltä, Nokian uuden pääkonttorin vierestä löytyi ehkä noin 20 vuotta sitten hylätty liikennepuisto. Liikennepuisto oli metsän keskellä, sitä ei ollut ihan helppo löytää.
Puisto on rakennettu 1950-luvulla. Siellä oli alkuun lainattavia polkuautoja ja kaikkea. Puiston hoito lopetettiin 1980-luvulla. Alkuvuonna 2017 liikennepuisto valitettavasti jyrättiin sileäksi, ironisesti osin uuden puiston tieltä.
Täältä löydät kuvia ja lisää tietoa liikennepuistosta.
Keran tulevaisuus?
Keran teollinen toiminta on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Tavaraliikenne hiljeni 1990-luvulla ja loppui lopullisesti muutama vuosi sitten.
Pistoraiteet pohjoispuolen teollisuusalueelle ehkä 2007. Nämä raiteet purettiin 2010-luvun alkupuolella.
Radan eteläpuolen Inex Partners on muuttamassa Sipooseen. Aseman molemmilla puolen on yhteensä kymmeniä hehtaareja pitkälti asuinkäyttöön vapautuvaa tilaa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Keran aluetta yleisellä tasolla keväällä 2013. Tavoitteeksi asetettiin, että aseman ympärille syntyy 5000-15 000 asukkaan kaupunginosa.
Itse olen korostanut niin erinäisissä kokouksissa kuin lehtien sivuilla, että Keran tehtaiden vanha päärakennus tulisi säilyttää alueen maamerkkinä. Olen myös korostanut että Kerasta voisi saada vahvasti joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn nojaavan kaupunginosan.
Allekirjoittanut Keran alueesta.
- Kerasta joukkoliikenteen solmukohta (Länsiväylä 1.7.2017)
- Keraan, Vermoon ja metroradan varrelle isoja päiväkoteja (Länsiväylä 8.6.2016)
- Karamalmin liikennepuisto kuntoon seuraaville sukupolville (Länsiväylä 13.6.2015)
- Keran kaarihallit ja liikennepuisto liikuntatiloiksi (Yhdessä Pia Aarrekiven kanssa, Länsiväylä 3.12.2014)
- Karamalmin liikennepuisto kuntoon. (Helsingin Sanomat 21.5.2014)
- Keraan kioskikirjasto ja lähipalvelukeskus (Länsiväylä 1.10.2014)
- Tehdas ja liikennepuisto muistuttamaan historiasta (Länsiväylä 7.6.2014)
- Historia esiin Keran alueella (Länsiväylä 8.9.2013)
- Kerasta autoton kaupunginosa (Länsiväylä 30.1.2013)
- Keramiikkatehtaan päärakennus Keran asukkaiden käyttöön (Helsingin Sanomat 17.6.2012)
- Kuvia hylätystä liikennepuistosta
Muualla Kerasta
- Helsingin Sanomat kirjoitti Keran tehtaista ja historiasta 17.2.2016. Olin jutussa haastateltavana.
- Keran asemanseutu tyhjenee teollisuudesta täyttyäkseen asunnoilla. Länsiväylä 24.5.2015. Olin jutussa haastateltavana.
- Lokalpolitiker vill väcka trafikpark till liv Hufvudstadsbladet 6.7.2014. Ei löydy verkosta. Olin jutussa haastateltavana..
- Espoossa kaivataan yhä omaa liikennepuistoa (YLE 15.5.2014). Olin jutussa haastateltavana.